Rikosrekisteriaineistoihin erikoistunut Kira Solveig Larsen saapuu FIREn vieraaksi laajentaakseen osaamistaan pohjoismaisissa rekisteriaineistoissa

Suomalainen rekisteritutkimusinfrastruktuuri FIREn juuri käynnistynyt Visiting Fellow -ohjelma kutsuu kansainvälisiä huippututkijoita sekä yhteistyöhön suomalaisten tutkijoiden kanssa että tutustumaan Suomen ainutlaatuisiin rekisteriaineistoihin. Syyskuussa Itä-Suomen yliopistoon FIREn vierailevaksi tutkijaksi saapuu tanskalainen sosiologi Kira Solveig Larsen.

FIRE Visiting Fellow -ohjelman tavoitteena on vahvistaa rekisteritutkimuksen kansainvälistä yhteistyötä kutsumalla Suomeen alan tutkijoita. Vieraiden toivotaan tuovan uusia näkökulmia, menetelmiä ja synnyttävän uusia verkostoja, mutta samalla ohjelma pyrkii avaamaan Suomen laajoja rekisteriaineistoja kansainväliselle tutkimusyhteisölle. Tänä vuonna ohjelmaan osallistuu kuusi vierailevaa tutkijaa, jotka vierailevat kukin yhdessä FIREn isäntäorganisaatiossa.

Kira Solveig Larsen on väitellyt Tanskan sosiaalitutkimuskeskuksessa (VIVE) ja Kööpenhaminan yliopiston sosiologian laitoksella, ja työskentelee tällä hetkellä tutkijatohtorina VIVEssä. Hänen tutkimuksensa keskittyy heikossa asemassa olevien nuorten rikollisuuteen ja koulutukseen, ja hän tarkastelee tilannetta usein sukupolvien välisestä näkökulmasta.

– Olen työskennellyt tanskalaisen rekisteriaineiston parissa 13 vuotta, erityisesti rikosrekisterien mutta myös muiden sektorien, kuten koulutuksen, terveyden ja työmarkkinoiden aineistojen parissa, Larsen kertoo.

Hän haki FIRE Visiting Fellow -ohjelmaan syventääkseen osaamistaan ja oppiakseen lisää suomalaisista rekisteriaineistoista.

– Uskon, että pohjoismainen panos kansainvälisessä tutkimuksessa tulee juuri rekisteriaineistojen kautta. Aineistojen käyttöön liittyy kuitenkin myös useita haasteita. Odotan siksi innolla liittymistä FIRE-ohjelmaan ja vierailua professori Mikko Aaltosen luona oppiakseni lisää suomalaisesta rekisteriaineistosta ja rekisteritutkimuksesta yleisemmin, Kira Solveig Larsen sanoo.

Vaikka Larsenilla on laaja kokemus tanskalaisista aineistoista, hän ei ole aiemmin työskennellyt suomalaisilla rekistereillä. Vierailunsa aikana hän pyrkii vahvistamaan osaamistaan rikosrekisteriaineistoista sekä kehittämään edelleen menetelmällisiä taitojaan.

– Lisäksi toivon, että vierailuni edistää tulevaa pohjoismaista yhteistyötä rekisteritutkimuksessa.

Larsenin mukaan kansainvälisesti pohjoismaisen rekisteritutkimuksen vahvuus perustuu siihen, että aineistoja kerätään jatkuvasti ja systemaattisesti pitkän ajan kuluessa – usein hyvin yksityiskohtaisella tasolla.

– Rekisteriaineisto antaa tutkijalle ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata suuria väestöjä pitkien ajanjaksojen ajan – esimerkiksi tarkastella rikosepäilyjen kehitystä ajan myötä ja arvioida, onko rikollisuus todella lisääntynyt vai ei.

Larsenin mukaan rekisteritutkimuksen toinen merkittävä vahvuus on sen kyky tuottaa tietoa siitä, miten politiikkauudistuksia toteutetaan sekä millaisia seurauksia niillä on – niin tarkoitettuja kuin odottamattomiakin.

– Rekisteritutkimus on arvokasta, koska se mahdollistaa sukupolvien yli ulottuvan tutkimuksen sekä eri sektoreiden välillä, kuten koulutuksessa, terveydenhuollossa ja rikosoikeusjärjestelmässä, Larsen sanoo.